Saaristolaisleivällä paneroitu kana

1. Leikkaa saaristolaisleipä ohuiksi siivuiksi ja anna kuivua hetki huoneenlämmössä. Murusta leivät hienoksi muruksi tehosekoittimessa tai raastamalla – tavoitteena on tasainen, hieman karhea korppujauho.
2. Valmista paneerauspiste: kaada yhdelle lautaselle vehnäjauhot, toiseen riko munat ja vatkaa ne kevyesti haarukalla, ja kolmannelle kaada saaristolaisleipämuru. Mausta jauhot suolalla ja pippurilla.
3. Leikkaa kanafileet tasapaksuiksi, noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Voit halutessasi painella ne hieman ohuemmiksi lihanuijalla tasaisen kypsymisen varmistamiseksi.
4. Pyörittele jokainen kanaviipale ensin jauhoissa, sitten kasta munaan ja lopuksi painele hyvin saaristolaisleipämuruihin. Varmista, että kuori tarttuu tasaisesti joka puolelle.
5. Kuumenna paistinpannulla runsaasti voita ja öljyä keskilämmöllä. Kun rasva on kuumaa muttei savuavaa, laita kanapalat pannulle – älä täytä pannua liikaa kerralla.
6. Paista kanoja noin 3–4 minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes kuori on syvän kultainen ja rapea, ja kana on kypsää läpikotaisin. Tarvittaessa viimeistele uunissa 180 asteessa muutama minuutti.
7. Nosta kanapalat talouspaperin päälle valumaan hetkeksi. Tarjoa heti, kun kuori on vielä rapeimmillaan, perunoiden ja raikkaiden lisäkkeiden kera.

Saaristolaisleipä on yksi suomalaisen ruokakulttuurin rakkaimmista aarteista – tiheä, hieman makea ja täynnä syvää ruisleivän aromia. Kun tätä perinteistä leipää käytetään paneeroinnissa, syntyy jotain todella erityistä. Kanasta tulee rapea ja tuoksuva, ja jokainen suupala muistuttaa siitä, miten yksinkertaisista raaka-aineista voi syntyä jotain aivan unohtumattoman hyvää.

Tässä reseptissä mummon viisaus yhdistyy arkiseen arjen iloon. Paneroinnissa käytettävä saaristolaisleipä antaa kanafileelle paksun, murean kuoren, joka paistettaessa saa kauniin ruskean värin ja ihanan rapean rakenteen. Perheessä tämä ruoka on aina kadonnut lautasilta nopeammin kuin sen ehti edes tarjolle laittaa.

Tarjoa tämä kana perunamuusin tai keitettyjen perunoiden kanssa, ja lisää pöytään vielä puolukkasurvosta tai kurkkusalaattia – niin syntyy täydellinen suomalainen päivällinen, jollaista on syöty sukupolvesta toiseen.